Särkynyt mieli, vaiennut ääni

Olen nainen jonka elämää ovat värittäneet vaikeat kokemukset, ja joka haluaa kertoa millaista se on. Sen takia koska toivon jonkun hyötyvän siitä. Jos joku toinen lapsi saisi apua tarvitessaan, jos ymmärrettäisiin ettei aikuiseksi kasvaminenkaan välttämättä tarkoita selviämistä. Kärsin valikoivasta puhumattomuudesta, se on oire ahdistuneisuudesta. En siis tahallani ole hiljaa kun minulta kysytään jotain. Kyse on pelosta, ja lapsuuden kokemuksista, ja se on asia jota useimmat ihmiset eivät ymmärrä. Toivottavasti joskus ymmärrys lisääntyy, ja tiedettäisiin mistä on kyse. Olen myös vakavasti traumatisoitunut ja kärsin dissosiaatiohäiriöstä. Toivon, että vielä joskus saan sen paremmin hallintaan, että olisin ehjempi kokonaisuus. Muuten olen oikeastaan aika tavallinen ihminen. Pidän lukemisesta ja tv-sarjojen katselusta, ja olen hyvin eläinrakas. Tietyistä syistä en halua esiintyä omalla nimelläni, joten tarinani vaatii keksityn nimen. Tärkeintä minulle olisi se, että joku lukisi ja ymmärtäisi.